Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.
Yleisen arvonlisäverokannan nostaminen vaikuttaa eniten pienituloisimpiin
Maksettujen arvonlisäverojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa alv-kannan korottamisen myötä pienituloisimmilla 0,71 ja suurituloisimmilla 0,41 prosenttiyksikköä. Lukuja on korjattu 19.4. klo 15. Uusissa luvuissa on huomioitu alennetun 10 prosentin kannan hyödykkeiden (pl. sanoma- ja aikakauslehdet) siirto 14 prosentin alv-kantaan.
Alkuviikosta uutisoitiin hallituksen sopineen yleisen arvonlisäverokannan korottamisesta 25,5 prosenttiin.
Viime viikolla valmistuneella kotitalouksien kulutus -tilaston aineistolla voi laskea arvonlisäverokannat kulutusmenoille per kotitalous ja tarkastella niitä väestöryhmittäin.
Maksettujen arvonlisäverojen osuus käytettävissä olevista rahatuloista on laskettu tämänhetkisen yleisen alv-kannan (24 %) mukaan sekä korotettuna hallituksen kaavailemaan 25,5 prosenttiin. Alennetuissa verokannoissa on huomioitu makeisten siirtyminen yleiseen alv-kantaan sekä muiden paitsi sanoma- ja aikakauslehtien siirtäminen 14 prosentin alv-kantaan. Kuviossa 1 on esitetty näiden osuuksien erotus prosenttiyksikköinä tulokymmenyksittäin.
Keskeinen johtopäätös on, että yleisen arvonlisäverokannan nousu kärjistäisi entisestään eroa tulojakauman ääripäissä.
Muutos vaikuttaisi suhteellisesti eniten pienituloisimpiin, joilla maksettujen arvonlisäverojen osuus käytettävissä olevista rahatuloista kasvaisi 0,71 prosenttiyksikköä, kun suurituloisimmilla se kasvaisi 0,41 prosenttiyksikköä.
Tarkempaa analyysiä arvonlisäverojen väestöryhmittäisestä kohdentumisesta on tulossa Tieto&trendit -artikkelina alkusyksystä.
Kirjoittaja on yliaktuaari ja työskentelee Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa kulutustutkimuksen parissa.
Aiheesta aiemmin:
Arvonlisävero häivyttää progression vaikutuksen pienituloisimmilta
Lue samasta aiheesta:
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
Tilastokeskus on valmistellut uudesta sektoriluokituksesta luonnoksen, jossa hyvinvointialueet tullaan luokittelemaan paikallishallintosektorille. Helsingin kaupungin sote-toiminta luokitellaan jatkossakin kuntasektorille.
Osa lapsiperheistä painii talousvaikeuksissa, osa tulee oikein hyvin toimeen. Valtaosa sijoittuu ääripäiden väliin. Tulonjaon näkökulmasta suomalaislapsia ei voi käsitellä yhtenä homogeenisena ryhmänä.
Suomessa julkisyhteisöillä on rahoitusvaroja selvästi enemmän kuin velkaa. Rahoitusvarat ja velat ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti julkisyhteisöjen sektoreiden välillä. Rahoitusvarat ovat kasvaneet finanssikriisistä vuodesta 2008 lähtien melko tasaisesti, ja reilun kahdentoista vuoden jälkeen ne ovat yhteensä yli 190 miljardia euroa korkeammalla tasolla. Korona on kuitenkin tuonut rahoitusvaroihin ja velkoihin myös suuria vaihteluita.
Henkilökohtaisten tulojen pohjalta lasketut tuloerot ovat pienemmät naisten kuin miesten kesken. Suurimmat tulot ovat perheellisillä, työikäisillä miehillä, pienimmät tulot nuorilla, yksinasujilla ja ulkomaalaistaustaisilla. Naiset ovat vähemmistönä huipputuloisissa.
Useampi kuin joka kymmenes yli 50-vuotias palkansaaja kokee, että työpaikalla pyritään pääsemään ikääntyneistä palkansaajista eroon. Kokemus on yleisintä työpaikoilla, joissa henkilöstöä on viime vuosina vähennetty muutenkin.
Sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat – niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin – tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Ulkomaankaupan tasa-arvosta saadaan uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistelemällä.